Hentoa konjakkista savua

Sinä putoat viereeni, kyljelleen
valmiiksi kuin lapsi
maailma huolineen

radio höpöttää yksin keittiössä
sunnuntai menettää hehkunsa
eiminkäänvärinen

makaat ja elät rinnallani
sama asia, yhtä

sadat flamingot laskeutuvat jo pellolle on lokakuun kummallista autuutta tuoksukiemuroita tuoreista yrteistä hentoa konjakkista savua

parisängyssä, kuulen sen
Jumalan hengityksen ääni
meille annettu syleily

kuin vuorten kainalossa ei hätää