MEnun ensimmäiset arviot ovat ilmestyneet:

Tahvanainen luo kekseliäitä uudisilmauksia: “kärpäset eivät hätiköidy. Joukossa myös kauniita lyyrisiä kuvia “itkupajun lehti irtoaa tuulesta”. Myös personointi vakuuttaa: “katulampun harmaa poski kiiltää sateesta”, “yö kampaa tukkaansa”. Kokonaisuus on hiukan malttamaton, mutta kieltämättä se on omaleimainen ja mielenkiintoinen. Eija Komu, Karjalainen, 20.11.2024

Taidokkaita ja omaperäisen raikkaita kielikuvia ja ilmaisukeinoja pulpahtelee tämäkin teos. Mistä Tahvanaisen kokeilunhalu, kokeilevuus ja kokeellisuus kumpuavat? Ehkä halusta tutkia esteettisen objektin aloja ja rajoja. Esko Karppanen, 5/2024, Kaltio

Pitkin MEnua uskonnon ja homoseksuaalisten halujen ristiveto tuo mieleeni virolaisen Tonu Õnnepalun runoteoksen Mitta. Tahvanaisella en tosin havaitse samanlaista synnintunnossa piehtarointia. Kokoelmassa on myös sympaattinen rakkausruno, jossa puhuja vertaa itseään Ikean lihapulliin ja ranskalaisiin perunoihin, ”ja lakaiset varisseita kukkia, tuuli viuhuu nenämme alta // sydänemoji / hellyysemoji”. Kuin nykyisen digitaalisen kommunikaation keskelle tuotua Eeva Kilpeä. Tuomas Aitonurmi, 8.11.2024, Runografi

MEnun julkaisee Rosetta Versos
Pressikuvat: Hannu Pakarinen